Nimike · Ryhmä 85
8539: Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput; valodiodivalonlähteet (LED-valonlähteet)
Nimikkeeseen 8539 kuuluu 12 alanimikettä; nimike on osa ryhmää 85, sähkökoneet ja -laitteet sekä niiden osat.
Tullit rinnakkain
Alanimikkeet 12
- 8539.10umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units)
- 8539.21Muut hehkulamput, ei kuitenkaan ultravioletti-: volframihalogeenilamput
- 8539.22muut, teho enintään 200 W ja suurempaa kuin 100 V:n nimellisjännitettä varten
- 8539.29Muut hehkulamput, ei kuitenkaan ultravioletti-: muut
- 8539.31Purkauslamput ja -putket, muut kuin ultraviolettilamput: loistelamput ja -putket
- 8539.32elohopea- tai natriumhöyrylamput; metallihalidilamput
- 8539.39Purkauslamput ja -putket, muut kuin ultraviolettilamput: muut
- 8539.41Ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput: kaarilamput
- 8539.49Ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput: muut
- 8539.51Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös: valodiodivalonlähteet (LED-valonlähteet), valodiodimoduulit (LED-moduulit)LED-moduulit
- 8539.52Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös: valodiodivalonlähteet (LED-valonlähteet), valodiodilamput (LED-lamput)LED-lamput
- 8539.90Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös: osat
EU: tuonti kuukausittain
Maailmankauppa 2024
Kaupan arvo (USD) ei raportoitua kauppaa < 107 t. $107 t. $+11 milj. $+76 milj. $+> 407 milj. $
Vienti: 203
- Kiina: 8 mrd. $
- Saksa: 1 mrd. $
- Puola: 558 milj. $
- Yhdysvallat: 544 milj. $
- Japani: 506 milj. $
- Ranska: 407 milj. $
- Meksiko: 227 milj. $
- Etelä-Korea: 216 milj. $
- Alankomaat: 213 milj. $
- Malesia: 207 milj. $
- Tšekki: 171 milj. $
- Iso-Britannia: 170 milj. $
- Belgia: 152 milj. $
- Italia: 138 milj. $
- Taiwan: 138 milj. $
- Slovakia: 132 milj. $
- Unkari: 119 milj. $
- Intia: 94 milj. $
- Thaimaa: 78 milj. $
- Espanja: 76 milj. $
- Kanada: 72 milj. $
- Itävalta: 70 milj. $
- Filippiinit: 67 milj. $
- Vietnam: 67 milj. $
- Singapore: 64 milj. $
- Romania: 63 milj. $
- Indonesia: 62 milj. $
- Ruotsi: 55 milj. $
- Slovenia: 51 milj. $
- Hongkong – Kiinan erityishallintoalue: 48 milj. $
- Serbia: 47 milj. $
- Liettua: 41 milj. $
- Sveitsi: 40 milj. $
- Tanska: 38 milj. $
- Turkki: 38 milj. $
- Bulgaria: 24 milj. $
- Portugali: 23 milj. $
- Honduras: 22 milj. $
- Suomi: 19 milj. $
- Etelä-Afrikka: 19 milj. $
- Israel: 19 milj. $
- Latvia: 17 milj. $
- Australia: 17 milj. $
- Venäjä: 17 milj. $
- Luxemburg: 16 milj. $
- Kambodža: 12 milj. $
- Norja: 11 milj. $
- Kazakstan: 11 milj. $
- Irlanti: 11 milj. $
- Brasilia: 9 milj. $
- Viro: 8 milj. $
- Kreikka: 7 milj. $
- Arabiemiirikunnat: 5 milj. $
- Saudi-Arabia: 4 milj. $
- Marokko: 4 milj. $
- Kirgisia: 4 milj. $
- Kroatia: 4 milj. $
- Chile: 4 milj. $
- Ukraina: 4 milj. $
- Myanmar (Burma): 3 milj. $
Kaupan arvo (USD) ei raportoitua kauppaa < 7 milj. $7 milj. $+41 milj. $+163 milj. $+> 421 milj. $
Tuonti: 221
- Yhdysvallat: 3 mrd. $
- Saksa: 1 mrd. $
- Ranska: 510 milj. $
- Puola: 506 milj. $
- Kiina: 501 milj. $
- Japani: 425 milj. $
- Meksiko: 421 milj. $
- Iso-Britannia: 410 milj. $
- Kanada: 381 milj. $
- Alankomaat: 299 milj. $
- Italia: 289 milj. $
- Brasilia: 258 milj. $
- Indonesia: 258 milj. $
- Espanja: 252 milj. $
- Etelä-Korea: 227 milj. $
- Vietnam: 226 milj. $
- Hongkong – Kiinan erityishallintoalue: 217 milj. $
- Intia: 211 milj. $
- Venäjä: 203 milj. $
- Taiwan: 186 milj. $
- Thaimaa: 181 milj. $
- Tšekki: 179 milj. $
- Singapore: 163 milj. $
- Belgia: 152 milj. $
- Itävalta: 148 milj. $
- Arabiemiirikunnat: 145 milj. $
- Turkki: 143 milj. $
- Filippiinit: 130 milj. $
- Saudi-Arabia: 123 milj. $
- Slovakia: 110 milj. $
- Sveitsi: 108 milj. $
- Ruotsi: 103 milj. $
- Malesia: 100 milj. $
- Australia: 92 milj. $
- Irak: 85 milj. $
- Unkari: 82 milj. $
- Argentiina: 76 milj. $
- Tanska: 74 milj. $
- Norja: 71 milj. $
- Kazakstan: 70 milj. $
- Portugali: 69 milj. $
- Romania: 69 milj. $
- Etelä-Afrikka: 63 milj. $
- Kolumbia: 59 milj. $
- Suomi: 58 milj. $
- Peru: 54 milj. $
- Slovenia: 53 milj. $
- Marokko: 52 milj. $
- Kreikka: 51 milj. $
- Israel: 50 milj. $
- Kambodža: 48 milj. $
- Irlanti: 48 milj. $
- Kirgisia: 46 milj. $
- Egypti: 44 milj. $
- Chile: 42 milj. $
- Iran: 41 milj. $
- Panama: 37 milj. $
- Guatemala: 37 milj. $
- Ukraina: 36 milj. $
- Bulgaria: 33 milj. $
Suurimmat viejät
| Sija | Maa | Arvo | Osuus |
|---|---|---|---|
| 1 | 8 mrd. $ | 53,9 % | |
| 2 | 1 mrd. $ | 8,6 % | |
| 3 | 558 milj. $ | 4 % | |
| 4 | 544 milj. $ | 3,9 % | |
| 5 | 506 milj. $ | 3,6 % | |
| 6 | 407 milj. $ | 2,9 % | |
| 7 | 227 milj. $ | 1,6 % | |
| 8 | 216 milj. $ | 1,5 % | |
| 9 | 213 milj. $ | 1,5 % | |
| 10 | 207 milj. $ | 1,5 % |
Suurimmat tuojat
| Sija | Maa | Arvo | Osuus |
|---|---|---|---|
| 1 | 3 mrd. $ | 20,3 % | |
| 2 | 1 mrd. $ | 7,7 % | |
| 3 | 510 milj. $ | 3,6 % | |
| 4 | 506 milj. $ | 3,6 % | |
| 5 | 501 milj. $ | 3,5 % | |
| 6 | 425 milj. $ | 3 % | |
| 7 | 421 milj. $ | 3 % | |
| 8 | 410 milj. $ | 2,9 % | |
| 9 | 381 milj. $ | 2,7 % | |
| 10 | 299 milj. $ | 2,1 % |
Tuoreet säädösmuutokset, joissa tämä nimike mainitaan
Säädökset, joiden tekstissä mainitaan tämä nimike tai sen nimikeryhmä. Tarkista itse säädös: nimike voidaan mainita muustakin syystä kuin tullin muuttumisen vuoksi.
-
CELEX 32026R0506 · Lähde: eur-lex.europa.eu
EU:n yhdistetty nimikkeistö jakaa nimikkeen 8539 21 tullinimikkeeseen, ja tulli on 0 %–3,7 %. Niistä 1 on tulliton.
Turkin tullitariffissa nimikkeen 8539 alla on 30 tullinimikettä; tulli on 0 %–3,7 % (keskimäärin 2,7 %). Niistä 1 on tulliton.
Yhdysvaltain tullitariffi (HTSUS) jakaa nimikkeen 8539 18 tullinimikkeeseen, ja tulli on 0 %–5,8 %. Niistä 4 on tullittomia.
Ison-Britannian tullitariffissa nimikkeen 8539 alla on 32 tullinimikettä; tulli on 0 %.
Nimikkeen 8539 tavaroiden maailmankauppa oli vuonna 2024 yhteensä 14 mrd. $; laskua edellisestä vuodesta 4,7 %.
Suurin viejä oli Kiina, jonka osuus oli 53,9 %; seuraavana Saksa.
Suomi sijoittui 203 viejämaan joukossa sijalle 39 (19 milj. $).
Suomi oli tuojamaiden joukossa sijalla 45 (58 milj. $).
Eniten toi Yhdysvallat (3 mrd. $).
Huomautukset
Huomautuksia
1. Tähän ryhmään eivät kuulu:
a) sähköllä lämmitettävät huovat, tyynyt, jalansuojukset ja niiden kaltaiset tavarat; sähköllä lämmitettävät vaatteet, jalkineet, korvansuojukset ja muut sähköllä lämmitettävät tavarat, joita henkilö pitää yllään;
b) nimikkeen 7011 lasitavarat;
c) nimikkeen 8486 koneet ja laitteet;
d) tyhjiölaitteet, jollaisia käytetään lääketieteessä, myös hammas- tai eläinlääketieteessä tai kirurgiassa (nimike 9018); tai
e) sähköllä lämmitettävät 94 ryhmän huonekalut.
2. Tavarat, jotka voidaan luokitella sekä nimikkeisiin 8501–8504 että nimikkeeseen 8511, 8512, 8540, 8541 tai 8542, luokitellaan viiteen viimeksi mainittuun nimikkeeseen.
Metallikuoriset elohopeatasasuuntaajat luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 8504.
3. Nimikkeessä 8507 ilmaisu ”sähköakut” sisältää myös sähköakut, jotka esitetään tullille sellaisilla apulaitteilla varustettuina, jotka vaikuttavat akun tehonvaraus- ja -luovutustoimintoon tai suojaavat sitä vahingoittumiselta, kuten sähköliittimiä, lämpötilan säätölaitteita (esim. termistoreja) ja virtapiirin suojauslaitteita. Ilmaisu voi kattaa myös osan sen tavaran suojakotelosta, jossa akkuja on tarkoitus käyttää.
4. Nimikkeeseen 8509 kuuluvat ainoastaan seuraavat sähkömekaaniset koneet ja laitteet, jollaisia tavallisesti käytetään kotitalouksissa:
a) lattiankiillottimet, elintarvikkeiden jauhamis- tai sekoituskoneet sekä hedelmä- tai kasvismehulingot ja -puristimet, niiden painosta riippumatta
b) muut koneet ja laitteet, jotka painavat enintään 20 kg, lukuun ottamatta tuulettimia ja tuuletus- tai ilmankiertokupuja, joissa on yhteenrakennetut tuulettimet tai suodattimia (nimike 8414), pyykinkuivauslinkoja (nimike 8421), astianpesukoneita (nimike 8422), pyykinpesukoneita talouksia varten (nimike 8450), mankeleita ja muita silityskoneita (nimike 8420 tai 8451), ompelukoneita (nimike 8452), sähkösaksia (nimike 8467) ja sähkölämpölaitteita (nimike 8516).
5. Nimikkeessä 8517 ilmaisulla ”älypuhelimet” tarkoitetaan soluverkoissa käytettäviä puhelimia, jotka on varustettu mobiilialustalla, joka on suunniteltu suorittamaan automaattisten tietojenkäsittelykoneiden toimintoja, kuten lataamaan ja ajamaan useita sovelluksia samanaikaisesti, myös kolmansien osapuolten sovelluksia ja joissa voi olla muitakin toimintoja, kuten digitaalikamera ja navigointilaite.
6. Nimikkeessä 8523 tarkoitetaan ilmaisulla:
a) ”haihtumaton puolijohdemuisti” (esim. flash-muistikortit ja elektroniset muistikortit) muistiyksikköä, jossa on liitin ja samassa kotelossa yksi tai useampi flash-muisti (esim. Flash E2PROM) integroidun piirin muodossa painettuun piiriin asennettuna. Siihen voi kuulua integroituna piirinä oleva ohjain ja erillisiä passiivisia komponentteja, kuten kondensaattoreja ja vastuksia;
b) ”toimikortit” kortteja, joissa on yksi tai useampi elektroninen integroitu piiri (mikroprosessori, hakumuisti tai lukumuisti) puolijohdesiruina. Näissä korteissa voi olla kosketinpintoja, magneettinauha tai sisäinen antenni, mutta niissä ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita.
7. Nimikkeessä 8524 ilmaisulla ”litteät näyttömoduulit” tarkoitetaan tietojen esittämiseen tarkoitettuja laitteita, joissa on ainakin näyttöruutu ja jotka on suunniteltu asennettaviksi muiden nimikkeiden tavaroihin ennen käyttöä. Litteiden näyttömoduulien näyttöruudut voivat olla muun muassa litteitä, kaarevia, taipuisia, taitettavia tai venyviä. Litteissä näyttömoduuleissa voi olla muitakin toimintoja, jotka tarvitaan esimerkiksi videosignaalien vastaanottamiseen ja kyseisten signaalien piirtämiseen kuvapisteiksi näytöllä. Nimikkeeseen 8524 eivät kuitenkaan kuulu näyttömoduulit, jotka on varustettu videosignaalien muuntamiseen tarkoitetuilla komponenteilla (esim. jaotin, dekooderi tai sovellusprosessori) tai jotka ovat muutoin saaneet muihin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden luonteen
Tässä huomautuksessa määriteltyjen litteiden näyttömoduulien luokittelussa sovelletaan nimikettä 8524 ennen nimikkeistön muita nimikkeitä
8. Nimikkeessä 8534 tarkoitetaan ilmaisulla ”painetut piirit” virtapiirejä, jotka valmistetaan muodostamalla eristävälle alustalle mitä painomenetelmää tahansa (esimerkiksi kuviopainatusta, pinnoitteen kasvatusta tai etsaamista) tai kalvotekniikkaa käyttäen, johde-elementtejä, kytkentöjä tai muita painettuja komponentteja (esimerkiksi induktiokeloja, vastuksia ja kondensaattoreita) joko yksinään tai toisiinsa yhdistettyinä ennalta määrätyn mallin mukaisesti, ei kuitenkaan elementtejä, jotka pystyvät synnyttämään, tasasuuntaamaan, moduloimaan tai vahvistamaan sähkösignaaleja (esimerkiksi puolijohde-elementtejä).
Ilmaisulla ”painetut piirit” ei tarkoiteta piirejä, joihin on yhdistetty muita elementtejä kuin painoprosessin yhteydessä saatuja, eikä erillisvastuksia, -kondensaattoreita tai -induktansseja. Painetuissa piireissä voi kuitenkin olla muita kuin painettuja yhdistäviä elementtejä.
Ohut- tai paksukalvopiirit, joissa on samassa teknisessä prosessissa syntyneitä passiivisia ja aktiivisia elementtejä, luokitellaan nimikkeeseen 8542.
9. Nimikkeessä 8536 ilmaisulla ”liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten” tarkoitetaan liittimiä, joilla valokuidut kohdistetaan päittäin digitaalisessa kaapelijärjestelmässä. Niillä ei ole muita tehtäviä, kuten vahvistus, virkistäminen tai signaalin muuttaminen.
10. Nimikkeeseen 8537 eivät kuulu langattomat infrapunalaitteet televisiovastaanottimien tai muiden sähkölaitteiden kauko-ohjaimia varten (nimike 8543).
11. Nimikkeessä 8539 tarkoitetaan ilmaisulla ”valodiodivalonlähteet”:
a) valodiodimoduuleja, jotka ovat valodiodeihin perustuvia sähkövalonlähteitä ja jotka on järjestetty sähköpiireihin ja joissa on sähköisten, mekaanisten ja optisten elementtien tai lämpöelementtien kaltaisia lisäelementtejä. Niissä on myös erillisiä aktiivisia elementtejä, erillisiä passiivisia elementtejä tai nimikkeen 8536 tai 8542 tavaroita, joiden tarkoituksena on virran tuottaminen tai säätäminen. Valodiodimoduuleissa ei ole kärkikappaletta, jonka tarkoituksena olisi mahdollistaa niiden helppo asentaminen tai vaihtaminen valaisimessa ja varmistaa mekaaninen tai sähköinen kytkentä
b) valodiodilamppuja, jotka ovat sähkövalon lähteitä ja joissa on yksi tai useampi sähköisen, mekaanisen tai optisen elementin taikka lämpöelementin kaltaisen lisäelementin sisältävä valodiodimoduuli. Valodiodimoduulin ja valodiodilampun erona on se, että lampuissa on kärkikappale, jonka tarkoituksena on mahdollistaa niiden helppo asentaminen tai vaihtaminen valaisimessa ja varmistaa mekaaninen tai sähköinen kytkentä.
12. Nimikkeissä 8541 ja 8542 tarkoitetaan ilmaisulla:
a)
i) ”puolijohdekomponentit” puolijohdekomponentteja, joiden toiminta riippuu sähkökentän tai puolijohtimeen pohjautuvien muuntimien aiheuttamista ominaisvastuksen vaihteluista.
Puolijohdekomponentit voivat olla myös useampien elementtien yhdistelmiä, joilla voi olla aktiivisen ja passiivisen komponentin oheistoimintoja.
”Puolijohtimeen pohjautuvat muuntimet” ovat tämän määritelmän mukaisia puolijohtimeen pohjautuvia antureita, puolijohtimeen pohjautuvia asennoittimia, puolijohtimeen pohjautuvia resonaattoreita ja puolijohtimeen pohjautuvia oskillaattoreita, jotka ovat erillisiä puolijohtimeen pohjautuvia laitteita, joilla suoritetaan omaa toimintaa ja joilla voidaan muuntaa mikä tahansa fyysinen tai kemiallinen ilmiö tai toiminta sähkösignaaleiksi tai muuntaa sähkösignaali miksi tahansa fysikaaliseksi ilmiöksi tai toiminnaksi.
Kaikki puolijohtimeen pohjautuvien muuntimien elementit on yhdistetty käytännössä katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi, ja niissä voi olla myös jakamattoman kokonaisuuden muodostavia aineksia, jotka ovat tarpeen niiden rakentamista tai toimintaa varten.
Seuraavia ilmaisuja sovelletaan:
1) ”Puolijohtimeen pohjautuva” tarkoittaa puolijohdealustalle rakennettua tai puolijohdemateriaaleista valmistettua laitetta, joka on valmistettu puolijohdeteknologiaa käyttäen siten, että puolijohdealuastalla tai -materiaalilla on kriittinen ja korvaamaton merkitys muuntimen toiminnassa ja suorituskyvyssä ja jonka toiminta perustuu fyysisten, sähköisten, kemiallisten tai optisten ominaisuuksien kaltaisiin puolijohdeominaisuuksiin.
2) ”Fyysinen tai kemiallinen ilmiö” tarkoittaa paineen, ääniaaltojen, kiihdytyksen, värähtelyn, liikkeen, orientaation, jännityksen, magneettisen kentän voimakkuuden, sähkökentän voimakkuuden, valon, radioaktiivisuuden, kosteuden, virtauksen, kemiallisen pitoisuuden jne. kaltaisia ilmiöitä.
3) ”Puolijohtimeen pohjautuva anturi” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on havaita fyysisiä tai kemiallisia suureita ja muuntaa ne sähkösignaaleiksi, jotka syntyvät sähköisten ominaisuuksien vaihteluista tai mekaanisen rakenteen siirtymisestä.
4) ”Puolijohtimeen pohjautuva asennoitin” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on muuntaa sähkösignaalit fyysiseksi liikkeeksi.
5) ”Puolijohtimeen pohjautuva resonaattori” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta reaktiona ulkoiseen vaikutukseen.
6) ”Puolijohtimeen pohjautuvia oskillaattori” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta.
ii) ”valodiodit” puolijohdemateriaaleihin pohjautuvia puolijohdekomponentteja, joilla muunnetaan sähköenergiaa näkyviksi, infrapuna- tai ultraviolettisäteiksi ja jotka voi olla kytketty sähköisesti toisiinsa ja joissa voi olla suojausdiodeja.
Nimikkeen 8541 valodiodeissa ei ole virran tuottamiseen tai säätämiseen tarkoitettuja elementtejä.
b) ”elektroniset integroidut piirit”:
1) integroituja monoliittipiirejä, joiden piirialkiot (diodit, transistorit, vastukset, kondensaattorit, induktiokelat jne.) valmistetaan puolijohdeaineen tai seospuolijohdeaineen (esimerkiksi seostettu pii, galliumarsenidi, silikonigermanium, indiumfosfidi) massaan (pääasiallisesti) ja pinnalle ja ovat erottamattomasti yhdistetty toisiinsa;
2) integroituja hybridipiirejä, joissa ohut- tai paksukalvotekniikkaa käyttäen saatuja passiivisia elementtejä (vastuksia, kondensaattoreita, induktiokeloja jne.) ja puolijohdetekniikkaa käyttäen saatuja aktiivisia elementtejä (diodeja, transistoreita, integroituja monoliittipiirejä jne.) on yhdistetty kytkennöillä tai yhdyskaapeleilla yhdelle ainoalle eristävälle (lasi-, keramiikka- tms.) alustalle käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Näissä piireissä voi olla myös erilliskomponentteja;
3) integroituja monisirumikropiirejä, joissa on vähintään kaksi toisiinsa liitettyä integroitua monoliittipiiriä ja jotka on yhdistetty, myös yhdelle tai useammalle eristävälle alustalle, käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi ja joissa voi olla johdinkehys mutta joissa ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita.
4) integroituja monikomponenttipiirejä (MCO), jotka ovat yhden tai useamman integroidun monoliitti-, hybridi- tai multisirupiirin yhdistelmiä ja joissa on ainakin yksi seuraavista komponenteista: piipohjainen anturi, asennoitin, oskillaattori, resonaattori tai niiden yhdistelmä taikka komponentti, jolla suoritetaan nimikkeen 8532, 8533 tai 8541 tavaroiden tehtäviä, taikka nimikkeen 8504 induktori, ja jotka muodostavat käytännöllisesti katsoen integroidun piirin kaltaisen yhden erottamattoman kokonaisuuden komponenttina, jollaista käytetään asennuksessa painetulle piirilevylle tai muulle alustalle yhdistämällä nastat, johtimet, kuulat, kaulukset, puskurit tai tyynyt.
Tässä määritelmässä
1) ”komponentit” voivat olla erillisiä, itsenäisesti valmistettuja, ennen kuin ne asennetaan monikomponenttipiireihin tai yhdistetään muihin komponentteihin;
2) ”piipohjainen” tarkoittaa piistä valmistetulle alustalle rakennettua, piimateriaalista valmistettua tai integroidulle piirimatriisille valmistettua;
3)
a) ”piipohjaiset anturit” koostuvat mikroelektronisista ja mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on havaita fyysisiä tai kemiallisia ilmiöitä ja muuntaa ne sähkösignaaleiksi, jotka syntyvät sähköisten ominaisuuksien vaihteluista tai mekaanisen rakenteen siirtymisestä. ”Fyysiset tai kemialliset ilmiöt” ovat paineen, ääniaaltojen, kiihdytyksen, värähtelyn, liikkeen, orientaation, jännityksen, magneettisen kentän voimakkuuden, sähkökentän voimakkuuden, valon, radioaktiivisuuden, kosteuden, virtauksen, kemiallisen pitoisuuden jne. kaltaisia ilmiöitä.
b) ”piipohjaiset asennoittimet” koostuvat mikroelektronisista ja mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on muuntaa sähkösignaalit fyysiseksi liikkeeksi;
c) ”piipohjaiset resonaattorit” ovat komponentteja, jotka koostuvat mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta reaktiona ulkoiseen vaikutukseen;
d) ”piipohjaiset oskillaattorit” ovat aktiivisia komponentteja, jotka koostuvat mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta.
Tässä huomautuksessa määriteltyjen tavaroiden luokittelussa nimikkeet 8541 ja 8542 ovat etusijalla kaikkiin nimikkeistön muihin nimikkeisiin nähden, joihin tavarat voisivat kuulua erityisesti toimintansa perusteella, nimikettä 8523 lukuun ottamatta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket: mikä on tullinimike?
Harmonoidussa järjestelmässä tavarat luokitellaan nimikkeeseen 8539, joka kuuluu ryhmään 85 (jakso XVI). EU:n yhdistetyssä nimikkeistössä koodi jaetaan edelleen kahdeksaan numeroon.
Paljonko tullia nimikkeen 8539 tavaroista maksetaan Suomeen tuotaessa?
Suomi soveltaa EU:n yhteistä tullitariffia. EU:n yhdistetyssä nimikkeistössä nimikkeen 8539 kolmansien maiden tulli on 0 %–3,7 % nimikkeestä riippuen. Sitä sovelletaan tavaroihin maista, joilla ei ole etuuskohtelusopimusta EU:n kanssa; etuustullit, polkumyyntitullit ja arvonlisävero eivät sisälly lukuun.
Paljonko tullia nimikkeen 8539 tavaroista maksetaan Yhdysvaltoihin tuotaessa?
Yhdysvaltain tullitariffissa nimikkeen 8539 yleinen tulli on 0 %–5,8 % nimikkeestä riippuen. Kauppasopimusten etuustullit ja lisätullit eivät sisälly lukuun.
Mikä maa vie eniten nimikkeen 8539 tavaroita?
Kiina: 8 mrd. $ vuonna 2024 (53,9 % maailman viennistä).
Viekö Suomi nimikkeen 8539 tavaroita?
Kyllä. Suomi vei vuonna 2024 tavaroita yhteensä 19 milj. $ ja sijoittui 203 viejämaan joukossa sijalle 39.