8537.20.10.000: Sähkönjakelu- ja ohjauskeskukset yli 1000 V: Subestaciones aisladas por gas (GIS - "Gas-Insulated Switchgear" o HIS - "Highly Integrated Switchgear"), para una tensión nominal superior a 52 kV

1. Tähän ryhmään eivät kuulu:

1. a) sähköllä lämmitettävät huovat, tyynyt, jalansuojukset ja niiden kaltaiset tavarat; sähköllä lämmitettävät vaatteet, jalkineet, korvansuojukset ja muut sähköllä lämmitettävät tavarat, joita henkilö pitää yllään;

2. b) nimikkeen 7011 lasitavarat;

3. c) nimikkeen 8486 koneet ja laitteet;

4. d) tyhjiölaitteet, jollaisia käytetään lääketieteessä, myös hammas- tai eläinlääketieteessä tai kirurgiassa (nimike 9018); tai

5. e) sähköllä lämmitettävät 94 ryhmän huonekalut.

2. Tavarat, jotka voidaan luokitella sekä nimikkeisiin 8501–8504 että nimikkeeseen 8511, 8512, 8540, 8541 tai 8542, luokitellaan viiteen viimeksi mainittuun nimikkeeseen.

Metallikuoriset elohopeatasasuuntaajat luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 8504.

3. Nimikkeessä 8507 ilmaisu ”sähköakut” sisältää myös sähköakut, jotka esitetään tullille sellaisilla apulaitteilla varustettuina, jotka vaikuttavat akun tehonvaraus- ja -luovutustoimintoon tai suojaavat sitä vahingoittumiselta, kuten sähköliittimiä, lämpötilan säätölaitteita (esim. termistoreja) ja virtapiirin suojauslaitteita. Ilmaisu voi kattaa myös osan sen tavaran suojakotelosta, jossa akkuja on tarkoitus käyttää.

4. Nimikkeeseen 8509 kuuluvat ainoastaan seuraavat sähkömekaaniset koneet ja laitteet, jollaisia tavallisesti käytetään kotitalouksissa:

1. a) lattiankiillottimet, elintarvikkeiden jauhamis- tai sekoituskoneet sekä hedelmä- tai kasvismehulingot ja -puristimet, niiden painosta riippumatta

2. b) muut koneet ja laitteet, jotka painavat enintään 20 kg, lukuun ottamatta tuulettimia ja tuuletus- tai ilmankiertokupuja, joissa on yhteenrakennetut tuulettimet tai suodattimia (nimike 8414), pyykinkuivauslinkoja (nimike 8421), astianpesukoneita (nimike 8422), pyykinpesukoneita talouksia varten (nimike 8450), mankeleita ja muita silityskoneita (nimike 8420 tai 8451), ompelukoneita (nimike 8452), sähkösaksia (nimike 8467) ja sähkölämpölaitteita (nimike 8516).

5. Nimikkeessä 8517 ilmaisulla ”älypuhelimet” tarkoitetaan soluverkoissa käytettäviä puhelimia, jotka on varustettu mobiilialustalla, joka on suunniteltu suorittamaan automaattisten tietojenkäsittelykoneiden toimintoja, kuten lataamaan ja ajamaan useita sovelluksia samanaikaisesti, myös kolmansien osapuolten sovelluksia ja joissa voi olla muitakin toimintoja, kuten digitaalikamera ja navigointilaite.

6. Nimikkeessä 8523 tarkoitetaan ilmaisulla:

1. a) ”haihtumaton puolijohdemuisti” (esim. flash-muistikortit ja elektroniset muistikortit) muistiyksikköä, jossa on liitin ja samassa kotelossa yksi tai useampi flash-muisti (esim. Flash E²PROM) integroidun piirin muodossa painettuun piiriin asennettuna. Siihen voi kuulua integroituna piirinä oleva ohjain ja erillisiä passiivisia komponentteja, kuten kondensaattoreja ja vastuksia;

2. b) ”toimikortit” kortteja, joissa on yksi tai useampi elektroninen integroitu piiri (mikroprosessori, hakumuisti tai lukumuisti) puolijohdesiruina. Näissä korteissa voi olla kosketinpintoja, magneettinauha tai sisäinen antenni, mutta niissä ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita.

7. Nimikkeessä 8524 ilmaisulla ”litteät näyttömoduulit” tarkoitetaan tietojen esittämiseen tarkoitettuja laitteita, joissa on ainakin näyttöruutu ja jotka on suunniteltu asennettaviksi muiden nimikkeiden tavaroihin ennen käyttöä. Litteiden näyttömoduulien näyttöruudut voivat olla muun muassa litteitä, kaarevia, taipuisia, taitettavia tai venyviä. Litteissä näyttömoduuleissa voi olla muitakin toimintoja, jotka tarvitaan esimerkiksi videosignaalien vastaanottamiseen ja kyseisten signaalien piirtämiseen kuvapisteiksi näytöllä. Nimikkeeseen 8524 eivät kuitenkaan kuulu näyttömoduulit, jotka on varustettu videosignaalien muuntamiseen tarkoitetuilla komponenteilla (esim. jaotin, dekooderi tai sovellusprosessori) tai jotka ovat muutoin saaneet muihin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden luonteen

Tässä huomautuksessa määriteltyjen litteiden näyttömoduulien luokittelussa sovelletaan nimikettä 8524 ennen nimikkeistön muita nimikkeitä

8. Nimikkeessä 8534 tarkoitetaan ilmaisulla ”painetut piirit” virtapiirejä, jotka valmistetaan muodostamalla eristävälle alustalle mitä painomenetelmää tahansa (esimerkiksi kuviopainatusta, pinnoitteen kasvatusta tai etsaamista) tai kalvotekniikkaa käyttäen, johde-elementtejä, kytkentöjä tai muita painettuja komponentteja (esimerkiksi induktiokeloja, vastuksia ja kondensaattoreita) joko yksinään tai toisiinsa yhdistettyinä ennalta määrätyn mallin mukaisesti, ei kuitenkaan elementtejä, jotka pystyvät synnyttämään, tasasuuntaamaan, moduloimaan tai vahvistamaan sähkösignaaleja (esimerkiksi puolijohde-elementtejä).

Ilmaisulla ”painetut piirit” ei tarkoiteta piirejä, joihin on yhdistetty muita elementtejä kuin painoprosessin yhteydessä saatuja, eikä erillisvastuksia, -kondensaattoreita tai -induktansseja. Painetuissa piireissä voi kuitenkin olla muita kuin painettuja yhdistäviä elementtejä.

Ohut- tai paksukalvopiirit, joissa on samassa teknisessä prosessissa syntyneitä passiivisia ja aktiivisia elementtejä, luokitellaan nimikkeeseen 8542.

9. Nimikkeessä 8536 ilmaisulla ”liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten” tarkoitetaan liittimiä, joilla valokuidut kohdistetaan päittäin digitaalisessa kaapelijärjestelmässä. Niillä ei ole muita tehtäviä, kuten vahvistus, virkistäminen tai signaalin muuttaminen.

10. Nimikkeeseen 8537 eivät kuulu langattomat infrapunalaitteet televisiovastaanottimien tai muiden sähkölaitteiden kauko-ohjaimia varten (nimike 8543).

11. Nimikkeessä 8539 tarkoitetaan ilmaisulla ”valodiodivalonlähteet”:

1. a) valodiodimoduuleja, jotka ovat valodiodeihin perustuvia sähkövalonlähteitä ja jotka on järjestetty sähköpiireihin ja joissa on sähköisten, mekaanisten ja optisten elementtien tai lämpöelementtien kaltaisia lisäelementtejä. Niissä on myös erillisiä aktiivisia elementtejä, erillisiä passiivisia elementtejä tai nimikkeen 8536 tai 8542 tavaroita, joiden tarkoituksena on virran tuottaminen tai säätäminen. Valodiodimoduuleissa ei ole kärkikappaletta, jonka tarkoituksena olisi mahdollistaa niiden helppo asentaminen tai vaihtaminen valaisimessa ja varmistaa mekaaninen tai sähköinen kytkentä

2. b) valodiodilamppuja, jotka ovat sähkövalon lähteitä ja joissa on yksi tai useampi sähköisen, mekaanisen tai optisen elementin taikka lämpöelementin kaltaisen lisäelementin sisältävä valodiodimoduuli. Valodiodimoduulin ja valodiodilampun erona on se, että lampuissa on kärkikappale, jonka tarkoituksena on mahdollistaa niiden helppo asentaminen tai vaihtaminen valaisimessa ja varmistaa mekaaninen tai sähköinen kytkentä.

12. Nimikkeissä 8541 ja 8542 tarkoitetaan ilmaisulla:

1. a)

   i) ”puolijohdekomponentit” puolijohdekomponentteja, joiden toiminta riippuu sähkökentän tai puolijohtimeen pohjautuvien muuntimien aiheuttamista ominaisvastuksen vaihteluista.

   Puolijohdekomponentit voivat olla myös useampien elementtien yhdistelmiä, joilla voi olla aktiivisen ja passiivisen komponentin oheistoimintoja.

   ”Puolijohtimeen pohjautuvat muuntimet” ovat tämän määritelmän mukaisia puolijohtimeen pohjautuvia antureita, puolijohtimeen pohjautuvia asennoittimia, puolijohtimeen pohjautuvia resonaattoreita ja puolijohtimeen pohjautuvia oskillaattoreita, jotka ovat erillisiä puolijohtimeen pohjautuvia laitteita, joilla suoritetaan omaa toimintaa ja joilla voidaan muuntaa mikä tahansa fyysinen tai kemiallinen ilmiö tai toiminta sähkösignaaleiksi tai muuntaa sähkösignaali miksi tahansa fysikaaliseksi ilmiöksi tai toiminnaksi.

   Kaikki puolijohtimeen pohjautuvien muuntimien elementit on yhdistetty käytännössä katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi, ja niissä voi olla myös jakamattoman kokonaisuuden muodostavia aineksia, jotka ovat tarpeen niiden rakentamista tai toimintaa varten.

   Seuraavia ilmaisuja sovelletaan:

   1. 1) ”Puolijohtimeen pohjautuva” tarkoittaa puolijohdealustalle rakennettua tai puolijohdemateriaaleista valmistettua laitetta, joka on valmistettu puolijohdeteknologiaa käyttäen siten, että puolijohdealuastalla tai -materiaalilla on kriittinen ja korvaamaton merkitys muuntimen toiminnassa ja suorituskyvyssä ja jonka toiminta perustuu fyysisten, sähköisten, kemiallisten tai optisten ominaisuuksien kaltaisiin puolijohdeominaisuuksiin.

   2. 2) ”Fyysinen tai kemiallinen ilmiö” tarkoittaa paineen, ääniaaltojen, kiihdytyksen, värähtelyn, liikkeen, orientaation, jännityksen, magneettisen kentän voimakkuuden, sähkökentän voimakkuuden, valon, radioaktiivisuuden, kosteuden, virtauksen, kemiallisen pitoisuuden jne. kaltaisia ilmiöitä.

   3. 3) ”Puolijohtimeen pohjautuva anturi” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on havaita fyysisiä tai kemiallisia suureita ja muuntaa ne sähkösignaaleiksi, jotka syntyvät sähköisten ominaisuuksien vaihteluista tai mekaanisen rakenteen siirtymisestä.

   4. 4) ”Puolijohtimeen pohjautuva asennoitin” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on muuntaa sähkösignaalit fyysiseksi liikkeeksi.

   5. 5) ”Puolijohtimeen pohjautuva resonaattori” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta reaktiona ulkoiseen vaikutukseen.

   6. 6) ”Puolijohtimeen pohjautuvia oskillaattori” on puolijohdekomponentti, joka koostuu mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta.

   ii) ”valodiodit” puolijohdemateriaaleihin pohjautuvia puolijohdekomponentteja, joilla muunnetaan sähköenergiaa näkyviksi, infrapuna- tai ultraviolettisäteiksi ja jotka voi olla kytketty sähköisesti toisiinsa ja joissa voi olla suojausdiodeja.

   Nimikkeen 8541 valodiodeissa ei ole virran tuottamiseen tai säätämiseen tarkoitettuja elementtejä.

2. b) ”elektroniset integroidut piirit”:

   1. 1) integroituja monoliittipiirejä, joiden piirialkiot (diodit, transistorit, vastukset, kondensaattorit, induktiokelat jne.) valmistetaan puolijohdeaineen tai seospuolijohdeaineen (esimerkiksi seostettu pii, galliumarsenidi, silikonigermanium, indiumfosfidi) massaan (pääasiallisesti) ja pinnalle ja ovat erottamattomasti yhdistetty toisiinsa;

   2. 2) integroituja hybridipiirejä, joissa ohut- tai paksukalvotekniikkaa käyttäen saatuja passiivisia elementtejä (vastuksia, kondensaattoreita, induktiokeloja jne.) ja puolijohdetekniikkaa käyttäen saatuja aktiivisia elementtejä (diodeja, transistoreita, integroituja monoliittipiirejä jne.) on yhdistetty kytkennöillä tai yhdyskaapeleilla yhdelle ainoalle eristävälle (lasi-, keramiikka- tms.) alustalle käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Näissä piireissä voi olla myös erilliskomponentteja;

   3. 3) integroituja monisirumikropiirejä, joissa on vähintään kaksi toisiinsa liitettyä integroitua monoliittipiiriä ja jotka on yhdistetty, myös yhdelle tai useammalle eristävälle alustalle, käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi ja joissa voi olla johdinkehys mutta joissa ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita.

   4. 4) integroituja monikomponenttipiirejä (MCO), jotka ovat yhden tai useamman integroidun monoliitti-, hybridi- tai multisirupiirin yhdistelmiä ja joissa on ainakin yksi seuraavista komponenteista: piipohjainen anturi, asennoitin, oskillaattori, resonaattori tai niiden yhdistelmä taikka komponentti, jolla suoritetaan nimikkeen 8532, 8533 tai 8541 tavaroiden tehtäviä, taikka nimikkeen 8504 induktori, ja jotka muodostavat käytännöllisesti katsoen integroidun piirin kaltaisen yhden erottamattoman kokonaisuuden komponenttina, jollaista käytetään asennuksessa painetulle piirilevylle tai muulle alustalle yhdistämällä nastat, johtimet, kuulat, kaulukset, puskurit tai tyynyt.

      Tässä määritelmässä

      1. 1) ”komponentit” voivat olla erillisiä, itsenäisesti valmistettuja, ennen kuin ne asennetaan monikomponenttipiireihin tai yhdistetään muihin komponentteihin;

      2. 2) ”piipohjainen” tarkoittaa piistä valmistetulle alustalle rakennettua, piimateriaalista valmistettua tai integroidulle piirimatriisille valmistettua;

      3. 3)

         a) ”piipohjaiset anturit” koostuvat mikroelektronisista ja mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on havaita fyysisiä tai kemiallisia ilmiöitä ja muuntaa ne sähkösignaaleiksi, jotka syntyvät sähköisten ominaisuuksien vaihteluista tai mekaanisen rakenteen siirtymisestä. ”Fyysiset tai kemialliset ilmiöt” ovat paineen, ääniaaltojen, kiihdytyksen, värähtelyn, liikkeen, orientaation, jännityksen, magneettisen kentän voimakkuuden, sähkökentän voimakkuuden, valon, radioaktiivisuuden, kosteuden, virtauksen, kemiallisen pitoisuuden jne. kaltaisia ilmiöitä.

         b) ”piipohjaiset asennoittimet” koostuvat mikroelektronisista ja mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on muuntaa sähkösignaalit fyysiseksi liikkeeksi;

         c) ”piipohjaiset resonaattorit” ovat komponentteja, jotka koostuvat mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta reaktiona ulkoiseen vaikutukseen;

         d) ”piipohjaiset oskillaattorit” ovat aktiivisia komponentteja, jotka koostuvat mikroelektronisista tai mekaanisista rakenteista, jotka synnytetään yhtenä massana tai puolijohtimen pinnalle ja joiden tehtävänä on synnyttää taajuudeltaan etukäteen määriteltyä mekaanista tai sähköistä värähtelyä, joka riippuu näiden rakenteiden fyysisestä geometriasta.

Tässä huomautuksessa määriteltyjen tavaroiden luokittelussa nimikkeet 8541 ja 8542 ovat etusijalla kaikkiin nimikkeistön muihin nimikkeisiin nähden, joihin tavarat voisivat kuulua erityisesti toimintansa perusteella, nimikettä 8523 lukuun ottamatta.